UUSI PERHEENJÄSEN

Meidän uusi ihanuus :) Löydettiin Keminmaasta Nissan Primera 2004 ja aivan upeessa kunnossa, semmonen kirkkaan punanen ja mikä ihaninta tilava!!! Eli täällä ollaan niin onnellisia!!

ELÄMÄ ON

Tässä en nyt ole hehkeimmilläni, mutta meillä oli Nicon kanssa niin ihana hetki, että oli pakko jakaa teän kans :) Miten meillä? No hyvin. Kun sai jutella olostaan vieraalle ja purkaa tunteitaan. Sanotaanko nyt näin, että elämä hymyilee eikä ole ollenkaan niin raskasta kuin on ollu. Pääsin fysioterapiaan kun jalka ollu tunnoton ja selästähän löyty vikaa jos toista ja nyt paranemaan päin:) Hierojalla pitäis sitte muistaa käyä useammin.

Tilasin hiusjatkot ja nyt on taas oma ittensä myös ulkonäöltä. En ennää leikkaa lyhyeksi vaikka mikä olis :D Saapi nuo roikkua jonkin aikaa, vaikkakin omat hiukset kasvaa nopeaa, mutten aina jaksa ootta :D Eipä meillä kummempaa. Kivvaa on ja Nico konttaa kohta. Neuvolassa sanottiin, että liian laiha! Ja paskan marjat! Mikkää ei niille ole varmaan hyvä. Kahen viikon päästä uuvestaan katotaan, että onko poika lihonu.. voe voe.. Eli perunaa ja lihhaa kovasti syömään! Ja kaveri meni kihloihin!!!! Ihanaa, ootan Jenni niitä teän häitä innolla!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Onneaaaa!!!!!!!!

MINÄ NOUSEN VIELÄ

Lähetin perhneuvolan työntekijälle viestiä ja jo siinä sydän huokaisi helpotuksesta.
Seuraavana päivänä hän tuli käymään ja juteltiin 2h ja itkin ku mikäki...
Tein masennustestin, jonka pisteissä menin yhellä yli. Hän sanoi, etten ole mikään hullu :D
Ja hän tulee vielä monta kertaa käymään. Ja niin, että ite saisin omaa aikaa, nukkua tai mennä lenkille. Oikein ihana ja ymmärtäväinen oli. Nyt on olo ollut hiukan piretämpi, että kyllä tästä selvitään. Se sano, että hyvä kun ymmärsit ottaa yhteyttä, niin moni sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Ja tultiin myös siihen tulokseen, että masennuin koska minulla ei ole ystäviä, kaikki lentänyt maailmalle.



Kiki

KESÄ TULI JA MENI :(

Kuva otettu yli kuukausi sitten. Saatiin kamera takasin ja siinä ei ollu kuulemma mittää vikaa, mutta se taas toimii :D Kun puotin sen lattialle ja sen jälkeen se ei toiminu enää. Ne oli puhistanu sen ja nyt se vaan on ku uusi. Huh, sydämeni olisi itkeny jos se olis ollu lopullisesti daun.

Elämä on ollu täällä jotenki rankkaa. Lapsenhoito on ihanaa ja tosi rankkaa. Univelkaa on paljon ja ihmettelin kun itku herkässä ja hermostun ja suutun niin nopeaa.. Klikkailin googletta ja juttelin Liberossa ja sain todeta potevani synnytyksen jälkeistä masennusta -_- Luulin sen olevan höpö höpö hommaa, mutta olen niin rikki, että jos en saa jostain apua, niin kuolen tähän itsesääliin. En ole perhelleni tohtinut kertoa mitään. Ajattelen , ettei ne ymmärrä. Ja yrittäny vinkata äitille, että ottais Niksun yökylään, mutta eih... Hoitaa hän muutenki paljon meidän kaverina poikaa... Ja kun itku alkaa, en saa sitä loppumaan. Ku noita kavereitakaan ei ole yhtään. Siis samassa paikkakunnassa...

Söin kesän aikana joka päivä jääteöä kioskista ja sitä jäähilejuomaa! Nam :D Ja silti olen vaan laihtunu. Johtuu varmaan osin siitä masennuksesta. Mutta, hiphei. Nyt laittamaan niksu päikkäreille.

MEÄN ARKIELÄMÄÄ

Meillä arki rullaati rullaa :D Yksi hammas jo tullut ja vissiin seuraavia tulossa. Ei ole ollu kamalaa, muttei mittää ruusuilla tanssimista. Konttaamaan poika rupiamassa, että apuva :D En tiiä osaanko kattella merkkejä, koska suu on pojulla kipiä tai vastaavaa, mutta kuumeen välillä nostaa, niin kovasti hampaita tekkee.

Jumalalle kiitos: Suklaakermasta!!! :D Voi, miten olen tällasta toivonu ja nyt kokeileilin. Olihan se tummemman makusta ko luulin, mutta se maistu kakussa ihanko suklaajäätelö :)

 Enon tykönä on kunnon pelit :D Voe eih, sannoo äiskä...

 

 

Unelmieni pöytäliina!! Olen monta kuukautta havitellu tätä ja nyt sain miehen sen ostamaan :) Son niin söpö. Sai keittiökin uutta ilmettä :)