Nyt sitä sitten ollaan eronnut nainen. Ja miltäkö tuntuu.. No, jotenkin helpottuneelta ja samalla tyhjältä. On ollut helvetin raskasta kun pitänyt tapella joka asiasta ja kun ex muutti pois yllättäen ja meinasi viedä kaikki tavarat, niin ahdistus oli suuri. mutta leijona emona pidin puoleni. Se oli hurjaa. nyt "kaikki" on ohi ja miun elämä alkaa ns. alusta Nicon kanssa kahdestaan. Saatiin sopu ex aikaan pojan takia tietenkin. Onneksi on kesä. Ellei, niin olisin varmaan masentunut pahasti tai jotain. Auringosta saa ihmeellisesti voimaa. Olen itkenyt kahden päivän aikana paljon eikä ole ollut ketään kelle olisi kehdannut soittaa. Nyt olen koonnut taas itseni ja jatkan vahvana eteenpäin. Siis suuntahan on ylöspäin! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti